Kaikkien täytyy olla samaa mieltä

Työelämän illuusio: Yhteistyö edellyttää yksimielisyyttä

Meillä on sitkeä illuusio, että työyhteisöissä kaikkien täytyy olla samaa mieltä, jotta yhteistyö toimii. Tämähän ei ole totta! Me tarvitsemme rakentavaa erimielisyyttä työyhteisöissä, että työ ja yhteinen työntekeminen kehittyy ja menee eteenpäin. Työelämässä pelätään erimielisyyttä, koska se yhdistyy usein siihen ajatukseen, että meillä on riita tai asiasta kehkeytyy konflikti.

Esimerkki elävästä elämästä

Eräässä organisaatiossa oli tiimin viikoittainen kokous. Asiat etenivät tuttuun tapaan. Esihenkilö oli enimmäkseen äänessä ja muut kuuntelivat hiljaa. Yhdessä asialistan kohdassa eräs tiimiläisistä otti puheenvuoron ja nosti asiaan liittyen tärkeän näkökulman esille. Esihenkilö vastasi jotain ympäripyöreää ja kukaan muu ei sanonut mitään. Näkökulman esittäjä jäi pohtimaan, että olikohan ajatus ihan tyhmä ja päätettiinkö tämä nyt. Esihenkilö ajatteli, että olipa hyvä idea, edetään näin. Yksi tiimiläisistä mietti, että asiassa ei otettu huomioon tätä näkökulmaa, mutta ei sano mitään, ettei ole taas se hankala tai muutosvastarintainen. Toinen tiimiläinen tuskaili, ettei edes ymmärrä mistä puhutaan, muttei kehtaa myöntää, ettei ymmärrä ja tiedä. Yksi tiimiläisistä huokaili sisäisesti, että mentäisiin nyt jo eteenpäin, kun on niin paljon asioita käsiteltävänä. Yksi tiimiläisistä mietti jo seuraavan kokouksen aiheita.

Kokouksen lopuksi todettiin, että “olemme aika lailla samoilla linjoilla”. Mutta oltiinko todella?

Konfliktin pelko

Kuten esimerkkitiimissä, yksimielisyyden illuusio voi johtaa vaikenemiseen, epätietoisuuteen ja näennäiseen rauhaan, jossa todellinen ajattelu ja kehitys tyrehtyvät. Tiimissä saatetaan vältellä oman mielipiteen ilmaisua, ettei tule aiheuttaneeksi konflikteja tai vaikeuta yhteistyön tekemistä nyt tai jatkossa. Samalla hiljennetään tärkeät näkökulmat, jotka voisivat viedä työtä eteenpäin. Lisäksi voimavaroja ja energiaa kuluu valtavat määrät, kun yritetään yllä pitää illuusiota, että meillä menee hyvin ja asiat etenevät sujuvasti. Sisäisesti ihmisillä saattaa olla erilaisia, myös kuormittavia tuntemuksia turhautumisesta kiukkuun.

Näissä tilanteissa ihmisiltä edellytetään rohkeutta, varsinkin, jos tiimin toimintaan on kehittynyt esimerkkitiimin kaltainen kulttuuri. Tosiasiassa hyvä yhteistyö ei vaadi yksimielisyyttä, vaan se vaatii keskinäistä luottamusta, yhteistä dialogia ja kykyä hyväksyä erilaisuutta. Tiimi ei ole vahva siksi, että se ajattelee samalla tavalla, vaan siksi, että sen jäsenet uskaltavat tuoda esiin erilaisia näkemyksiä ja olla vuorovaikutuksessa rakentavasti, myös erimielisyyksien keskellä. Yksimielisyys ei ole tiimin tavoite, vaan yhteinen päämäärä ja tavoite on. Matka sinne on välillä ”hapokas” ja se kuljetaan keskustelun, kompromissien ja joskus myös konfliktien kautta. Silloin tiimi ei vain selviydy, se kehittyy.

Rakentava yhteistyö tarvitsee:

• Tilaa erimielisyydelle – ilman pelkoa leimaamisesta tai torjutuksi tulemisesta
• Taitoa kuunnella – ei vain odottaa omaa puheenvuoroa
• Yhteisiä pelisääntöjä – jotka kannattelevat keskustelua, myös hankalaa
• Luottamusta siihen, että erilaiset näkemykset auttavat parempaan lopputulokseen

Kun päästämme irti illuusiosta yksimielisyyden tarpeellisuudesta, alamme nähdä yhteistyön todellisen voiman: moninaisuuden, keskustelun ja yhteisen kasvun. Lainataksi erästä asiakastani: ”Kun jokainen osaa jotakin, niin yhdessä osaamme mitä vain.”