Mielenterveys – ongelma vai voimavara?
Mielenterveyteen liittyvä keskustelu työelämässä on tällä hetkellä vahvasti ongelmakeskeistä.
Eikä ihme, kun katsoo esimerkiksi Kelan julkaisemia sairauspoissaolojen tuloksia viime vuodelta https://yle.fi/a/74-20107636
”Sairauspoissaolot mielenterveyssyistä maksoivat viime vuonna vähintään miljardin.”
Tarvitsemme ongelmakeskeisen puheen rinnalle keskustelua siitä, että meillä kaikilla on mielenterveys eikä se automaattisesti tarkoita, että meillä on mielenterveysongelmia. Mielenterveys on rinnastettavissa fyysiseen terveyteen. Meillä on valtavasti tietoa siitä, miten voimme huolehtia ja vahvistaa fyysistä terveyttämme. Harvoin fyysinen terveytemme on täydellistä, vaan se liikkuu janalla, minkä toisessa päässä on hyvä fyysinen terveys ja toisessa päässä fyysinen sairaus. Sama juttu mielenterveyden kohdalla: janan toisessa päässä meillä on hyvä mielenterveys ja toisessa päässä mielenterveydenhäiriö tai -diagnoosi. Me kaikki liikumme tällä janalla eri kohdissa, eri elämäntilanteissa. Harvoin ääripäissä, vaan pääsääntöisesti ääripäiden välillä. Lisäksi fyysinen terveys ja mielenterveys kulkevat myös vahvasti ”käsi kädessä”. Mitä paremmassa fyysisessä kunnossa olemme, sitä paremmin myös mielemme voi ja toisin päin.
Yksilön vastuu mielenterveydestä
Se, että mielenterveyteen suhtaudutaan samalla huolellisuudella kuin fyysiseen terveyteen, tarvitaan asennemuutoksen lisäksi konkreettisia tekoja sekä yksilöitä että ympäröiviltä yhteisöiltä, kuten työpaikoilta. Yksilön vastuulla on pitää itsestään ja mielenterveydestään aktiivisesti huolta ja tunnistaa tekijöitä, jotka kuormittavat ja haastavat mielenterveyttä. Tunnistamisen jälkeen on tehtävä konkreettisia tekoja ja muutoksia niihin asioihin, jotka vaarantavat mielenterveyttä. Hetkellinen kuormitus, stressi, suru ja pahamieli kuuluvat elämään, mutta pitkään jatkuessa ne saattavat muodostaa riskin mielenterveydelle.
Miten huolehtia omasta mielenterveydestä arjessa?
riittävä uni ja lepo
liikunta, harrastukset, itsestä huolehtiminen
säännöllinen ruokailu ja ravitsemus
Ihmissuhteet ja tunteet
arvojen mukainen elämä
(Mukaillen Mieli ry)
Työpaikan vaikutus mielenterveyteen
Lähtökohtaisesti työ ja sopiva määrä tekemistä tekevät ihmiselle hyvää. Myös sopiva määrä stressiä saa meidät toimimaan ja tekemään parhaamme. Monissa työpaikoissa tilanne vaikuttaa olevan kuitenkin päinvastoin: on liikaa töitä, johtaminen on huonoa tai epäselvää, työn aikatauluvaatimukset ovat mahdottomat ja ympärillä on negatiivisia tai ikäviä kollegoita.
Kuormituksen lisääntyessä yksilölle alkaa tulla oireilua, kuten ärtymystä, univaikeuksia, keskittymisvaikeuksia ja niin edelleen. Pitkään jatkuessaan edessä saattaa olla mielenterveyden haasteita ja onkin riskinä, että niistä selviytyminen jää helposti pelkästään yksilön vastuulle. Kärjistetysti sanoen: ”hoida itsesi kuntoon ja tule sitten takaisin” voi olla karu viesti esimerkiksi uupuneelle henkilölle. Tällä asenteella ei kuitenkaan ratkaise mielenterveyden haasteita nyt eikä tulevaisuudessa. Tarvitaan enemmän ymmärrystä systeemeistä ja yhteisöistä, missä ihminen toimii ja työskentelee. Ei riitä, että yksilö kantaa itsestään ja mielenterveydestään vastuuta, jos ympärillä oleva yhteisö aiheuttaa jatkuvan riskin yksilön mielenterveydelle.
Mielenterveyttä tukeva työympäristö:
selkeät työn tavoitteet ja odotukset
johdonmukainen ja selkeä johtaminen
toimiva ja turvallinen työyhteisö
sopiva työmäärä ja aikataulut
mahdollisuus sanoa ei
Meillä kaikilla on mielenterveys ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten asioista puhumme ja miten niitä lähestymme. Normalisoidaan yhdessä mielenterveyteen liittyvää puhetta työelämässä ja tehdään tekoja, jotka vahvistavat mielenterveyttämme.
