Työelämän illuusio: "Jos en sano mitään, muut ymmärtävät, mitä tarkoitan."
Tämähän ei ole totta! Kollegat ei pysty lukemaan kenenkään ajatuksia. Hyvä yhteistyö vaatii meiltä avointa ja selkeää vuorovaikutusta. Edes pään nyökkäilyn verran. Kukaan ei muuten tiedä mitä mieltä olet tai mitä tarkoitat.
Mitä tapahtuu, kun oletamme?
Tämän kevään aikana olemme useamman työyhteisön kanssa käyneet keskustelua siitä, että mitä tapahtuu, kun oletamme. Olemme päässeet antoisien, jopa humorististen keskusteluiden äärelle. Alla oleva case esimerkki on jo vuosien takaa, mutta kuvastaa mitä tapahtuu tilanteissa, joissa oletamme sen sijaan, että kysyisimme tai ylipäätään puhuisimme.
Eräässä tiimissä käsiteltiin aikoinaan tilannetta, missä hermoja kiristi ”jatkuvasti tyhjänä oleva käsipaperiteline”. Yksi tiimiläisistä avautui asiasta yhteisessä tiimin työnohjauksessa ja päästi varsin tunteikkaan puheenvuoron siitä, kuinka hän joutuu AINA täyttämään käsipaperit vessan käsipaperitelineeseen. Hän kertoi, kuinka oli muutamia kertoja jättänyt täyden paketin paperia lavuaarin reunalle vinkiksi, mutta se ei mennyt telineeseen, vaan paperit otettiin suoraan siitä. Muut olivat ensin hämmentyneitä ja yllättyneitä kollegan avautumisesta. Pian huoneen täytti puheensorina, missä jokainen kertoi oman näkökulmansa asiaan. Yksi tiimiläisistä syyllistyi ja pyyteli anteeksi, kun oli jättänyt käsipaperit täyttämättä puoli vuotta sitten. Toinen tiimiläisistä luuli sen kuuluvan asianomaisen vastuutehtäviin. Kolmas sanoi, ettei koskaan muista tarkastaa tilannetta, koska paperia on aina riittänyt hänen kohdallaan. Neljäs tuumasi, ettei ole ikinä edes ajatellut koko asiaa. Viides kysyi eikö se ole siistijän tehtävä.
Esimerkki kuulostaa jopa naurettavan pieneltä ja konkreettiselta, mutta olettamisella, omien mielipiteiden ja odotusten sanoittamatta jättämisellä voi olla suuria tiimin kehittymistä estäviä vaikutuksia. Näistä kirjoitin edellisessä blogitekstissäni.
Me jostain syystä toivomme, että ihmiset osaisivat lukea rivien välistä, mitä toivon tai odotan heiltä. Mutta eivät he lue, eivät edes silloin, vaikka jättäisin konkreettisia merkkejä, kuten paperipaketin lavuaarin reunalle. Kun kukaan ei sano mitään oletamme, että hiljaisuus tarkoittaa, että kaikki on hyvin. Hyvä yhteistyö ei kuitenkaan perustu oletuksiin tai arvailuun. Se perustuu selkeään, näkyväksi tehtyyn vuorovaikutukseen.
Avoimuus edellyttää vuorovaikutusta
Hyvä vuorovaikutus ei tarkoita jatkuvaa puhetulvaa tai avautumista kaikista tuntemuksistaan joka hetki. Se tarkoittaa:
- että kerromme, kun emme ole varmoja
- että sanomme, kun olemme eri mieltä
- että kysymme, jos emme ymmärrä
- ja että annamme palautetta, kun jokin jää epäselväksi
Joskus se voi olla yksi lause. Joskus se on vain: “Mä en nyt ymmärrä – kerrotko uudelleen?” Mutta se vaatii, että sanomme jotain. Tulemme näkyväksi.
Yhteistyö ei tapahdu hiljaisuudessa
Työyhteisössä kenelläkään ei ole ajatustenlukutaitoa. Jos haluamme rakentaa toimivaa yhteistyötä, tarvitsemme rohkeutta sanoittaa myös keskeneräisiä ajatuksia. Ei täydellisesti, vaan riittävästi. Vasta silloin syntyy työyhteisö, jossa ei tarvitse arvailla – vaan jossa voi oikeasti ymmärtää toista.
Jos tarvitsette apua teidän yhteistyönne vahvistamiseen, niin autan mielelläni. Ota rohkeasti yhteyttä!