Tämähän ei ole totta! Emme pysty jättämään meidän tunteitamme työpaikan tai palaverien ulkopuolelle napin painauksella eikä sitä tarvitse tehdäkään.  Omien tunteiden tunnistaminen ja käsittely helpottaa ilman muuta sekä omaa oloa että toisten tunteiden ja käyttäytymisen ymmärtämistä.

Meillä on opittu siihen, että tunteet eivät kuulu työpaikalle, vaan ne pitää visusti jättää työn ulkopuolelle. On hyväksyttävää nauraa yhdessä, kunhan pidämme huolta, ettemme naura liian kovaa tai pidä liian hauskaa työpaikalla. Jos meillä on tilanteita, jotka aiheuttavat hankalaksi koettuja tunteita, kuten kiukkua, ahdistusta, turhautumista tai pelkoa, niin ne tunteet on parempi jättää työpaikan ulkopuolelle ja käsitellä niitä vapaa-ajalla. Tunteet ovat kuitenkin mukana kaikessa meidän ajattelussamme ja tekemisessä työpaikoilla. Nämä kolme yhdessä; ajatukset, tunteet ja toiminta, vaikuttavat oleellisesti, miten eri tilanteissa reagoimme.

Esimerkiksi olemme yhteisessä kokouksessa, jossa kollegani korjaa jotain sanomistani. Jos ajattelen kollegani haluavan näpäyttää minua, saatan tuntea kiukkua tai ärtymystä. Tällöin myös kehoni tuntemukset voimistuvat, kuten sydämen syke nopeutuu ja saatan tuntea halua näpäyttää takaisin. Suuni meinaa jo aueta.

Jos ajattelen kollegan sanomisen selkeyttävän tilannetta muille, niin tunnen mahdollisesti lievempää ärtymystä tai olen jopa helpottunut, että hän auttoi minua. Tällöin kehoni pysyy rauhallisena ja pystyn keskittymään työn ja tavoitteen eteenpäin viemiseen eikä minulle tule halua näpäyttää ketään.

Tunnistamattomat ja käsittelemättömät tunteet eri tilanteissa, saattavat johtaa tiimeissä ja työyhteisöissä piilokonflikteihin. Lue lisää piilokonflikteista: Konflikteja on syytä välttää – työelämän virheellinen uskomus.

Tunteiden yksilöllisyys

Voimme samassa tilanteessa kokea hyvin erilaisia tunteita, erilaisilla voimakkuuksilla ja niiden kesto voi vaihdella henkilön mukaan. Esimerkiksi organisaatiomuutosten äärellä joku saattaa kokea valtavaa ahdistusta ja pelkoa, toinen on ihan innoissaan eikä malta odottaa, että muutoksissa päästään eteenpäin. Nämä erilaiset tuntemukset ja ajatukset ovat tyypillisesti ensimmäisiä asioita, jotka nousevat käsittelyyn organisaatiomuutoksiin liittyvissä työyhteisövalmennuksissa.

Lähtökohtaisesti tunteita ei tarvitse pelätä. Tunteet ovat sisäinen kokemus. Tunteet saattavat herättää meissä monenlaisia ajatuksia ja tätä kautta voi tulla tarve toiminnalle tai tietylle käytökselle. Toiminta ja käytös ovat kuitenkin eri asioita kuin tunne. Omaan toimintaan tai käytökseen pystymme aina vaikuttamaan. Eli tunteet eivät anna meille oikeutta toimia työyhteisöissä tai tiimeissä, miten sattuu!

Tunteet – keskeinen työelämätaito

Entäpä, jos tunteet eivät olisikaan kiellettyjä, vaan ne olisivat keskeinen työelämätaito. Tämä ei tarkoita sitä, että kaikkien tunteiden rajaton ilmaisu olisi sallittua, vaan kriittinen työelämätaito olisi omien tunteiden tunnistaminen, niiden sanoittaminen ja rakentava hallinta. Tunteet vaikuttavat väistämättä siihen, miten teemme päätöksiä, miten viestimme, kuinka reagoimme muutoksiin ja millaiseksi yhteistyö työyhteisössä muodostuu.

Tunteiden tunnistamisen hyödyt

• Kun tunnistan omat tunteeni, voin ottaa niistä vastuun – en pura niitä muihin tai jää niiden vietäväksi. Ymmärrän mistä ärtyisyyteni tai ahdistukseni johtuu ja mahdollisesti voin tehdä asioille jotain.
• Kun osaan sanoittaa tunteitani, en räjähtele yllättäen, vaan luon turvallisuutta ja avoimuutta ympärilleni. Muiden ei tarvitse arvailla, että johtuuko tilanne heistä tai jättikö joku jotain tekemättä.
• Kun tunnistan omat tunteeni, ymmärrän paremmin myös muiden tunteita. Pystyn erottamaan, kumman tunteista on kysymys enkä suotta provosoidu tilanteissa.
  
  

On hyvä muistaa, että tunteiden hallinta ei tarkoita tukahduttamista – vaan tietoista suhtautumista ja reagointia. Se on osa mielenterveyttä ja vahvistaa työkykyä.

Lähde: mukaillen mielenterveystalo